Timo Soini, Maisterisjätkä.
Ostin Soinin teoksen aluperin isälleni isäinpäivälahjaksi. Kirjaa oli kehuttu ja ajattelin vankkumattoman perussuomalaisuuden vastustajan arvostavan saamaansa lahjaa. Pienen suostuttelun jälkeen sain hänet myös lukemaan kirjan. Ja hän toi sen minulle luettavaksi. Meillä sen luki kaksi anti-perussuomalaista. Ja täältä kirja lähti keskustalaisen anoppini matkaan, kunnes päätyi takaisin isäni kirjahyllyyn. Eikä kukaan kääntynyt matkalla perussuomalaisuuteen. Vaikka kirjasta se tuskin oli kiinni, se oli nimittäin viihdyttävä.
Soinin tyyli kirjoittaa on samanlainen kuin minkä kuvan hänestä saa muutenkin esim. television välityksellä. "Lupsakka" ja sanavalmis, tosin melko ehdoton. Ja vähän marttyyrimäinen. Mielenkiintoista oli lukea erillaisesta tiestä politiikan huipulle. Ja miten se on mahdollista suomalaisessa, melko pienessä ja sisäänpäin kääntyneessä yhteiskunnassa. Kovasti on Soinikin menestyksensä eteen tehnyt töitä. Ja vaikka mielipiteistä voi olla montaa mieltä, niin ulosannissaan Soini on kirjansakin perusteella suomalaisen politiikan huippua.
Suosittelen lukemaan. Ja toivoisin oikeastaan Soinilta uutta teosta. Olisi mielenkiintoista lukea perussuomalaisten jytkyn taustoja puolueen omalta kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti